![](http://nationalgreenhighway.org/img/kipm-2020/1703/image_inFEmg5ts3gexemvy2FnNi5l.jpg)
"Evankeliumi" käännetään kreikasta sanalla "hyviä, hyviä uutisia". Ne kuvaavat Jeesuksen Kristuksen toimintaa, hänen jumalallista luonnettaan.
Kirkon tunnustamia on neljä evankelistaa - Luukas, Markus, Matteus ja Teologinen Johannes. Kristuksen välittömät opetuslapset ovat Matteus, Luukas, Johannes. Markus on apostoli Pietarin opetuslapsi. Käsikirjoituksissaan he puhuvat samasta tapahtumasta, mutta eri aikoina. Teksteissä on luonnollisesti epäjohdonmukaisuuksia, jotka ovat toisinaan ristiriidassa keskenään. Tämä johtuu siitä, että mitä tahansa historiallista tapahtumaa voidaan tulkita eri tavoin. Jokaisella apostolilla oli ainutlaatuinen luonne ja hän tulkitsi joitain jaksoja hänen näkemyksensä perusteella. Evankeliset yrittivät välittää Jeesuksen Kristuksen ”hyvät uutiset” mahdollisimman monelle ihmiselle julkisesti saatavilla olevalla kielellä.
Mielenkiintoinen fakta: Kaanonisten evankeliumien lisäksi on apokryfa-kirjoja, joita kirkko ei ole hyväksynyt. Muinaisina aikoina papit taistelivat kiivaasti harhaoppisten käsikirjoitusten jakelua vastaan, ne olivat kaikin tavoin kiellettyjä. Heidän mielestään apokryfaaliset tekstit eivät noudattaneet Vanhan testamentin perinteitä. He seurasivat pakanallisuuden vaikutusta, mukaan lukien taikausko ja taikuusloitsut. Noin 50 ”kiellettyä kirjaa” on saavuttanut meille. Tunnetuimpia ovat: Juudan evankeliumi, Pietarin evankeliumi, Puusepän Joosefin kirja.
Joten miksi kreikkaksi?
Evankelistojen elämävuodet putosivat Rooman valtakunnan sotilaallisen voiman huipulle. Valtio ulottui koko Välimeren rannikolle. Muinaisen Kreikan sivilisaation sirpaleisiin muodostunut Rooman valtakunta ei absorboinut pelkästään itse Hellasia, vaan myös kaikkia hänen siirtokuntiaan Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Kapinalaisten välttämiseksi roomalaiset vaihtoivat vapaaehtoisesti kulttuuriarvoja miehitettyjen kansojen kanssa. Vakauden vuoksi miehitetyissä maissa roomalaiset sisällyttivät vierasjumalat Pantheoniinsa.
![](http://nationalgreenhighway.org/img/kipm-2020/1703/image_lAL3A3jVItB8.jpg)
Aleksanteri Suuren ajoista lähtien kreikan kieli on levinnyt valaistuneeseen maailmaan. Rooman valtakunnassa hän oli etnisten ryhmien välisen viestinnän väline. Suurin osa muinaisen valtion asukkaista ymmärsi hänet. Tämä oli tärkein syy, miksi evankeliset kirjoittivat käsikirjoituksensa kreikan kielellä. Niin he voisivat välittää Jeesuksen Kristuksen perinteitä suurelle määrälle Rooman valtakunnan asukkaita.
Mielenkiintoinen fakta: roomalaisille kreikan viestintä oli hyvän muodon sääntö. He palkkasivat kotoihinsa opettajia ja kotityöntekijöitä Kreikasta. On samansuuntainen Venäjän valtakunnan "huipun" kanssa 18-19-luvun vaihteessa, joka puhui ranskaa. Totta, maassamme tämä malli ei vaikuttanut tavallisiin talonpoikaisiin, mitä ei voida sanoa Rooman ”tavallisista ihmisistä”. Heidän oli tutkittava kreikan puhetta sen perusteellisen määräämisen takia.
Tämä oli tärkein syy, miksi evankeliset kirjoittivat käsikirjoituksensa kreikan kielellä.Joten he voisivat välittää Jeesuksen Kristuksen perinteitä suuremmalle osalle Rooman valtakunnan asukkaita.
Evankelistat Luke ja Mark kääntyivät käsikirjoituksissaan Israelista karkotettujen pakanallisten kreikkalaisten ja juutalaisten suuntaan. Heidän teoksensa ovat kirjoitettu kielikielellä, nk. “Koyne”. Siinä ilmoitettiin tavallisille talonpojille, imperiumin alaluokkien edustajille. Evankeliumien luomisvuosina (1. vuosisadan toinen puoli) kristinusko asetti itsensä ”köyhien uskontoksi”. Heistä tuli tärkein yleisö ja jakelun keskus koko sivistyneessä maailmassa.
Palestiinassa heprean kieltä käytettiin vain palvontaan. 1. vuosisadalla A.D. Juutalaiset kommunikoivat keskenään yksinomaan arameankielellä. Siksi Matteuksen evankeliumi on kirjoitettu tällä kielellä. Heprea kielen käyttäminen ei ollut tarkoituksenmukaista. Puhelinkielessä häntä ei käytännössä käytetty.
Lähes kaikki Rooman valtakunnan asukkaat puhuivat kreikkaa. Evankeliset kirjoittivat sen niin, että mahdollisimman monet ihmiset ymmärsivät heidän kirjat. Heprealaista kieltä käytettiin vain palvontaan. Palestiinan asukkaat eivät käyttäneet sitä keskusteluissaan.