On vaikea kuvitella kirjoitettua puhetta ilman välimerkkejä, mikä osoittaa intonaation, pysähtyy ja antaa sinun ymmärtää nopeasti tekstin ydin. Kielten monimuotoisuudesta huolimatta välimerkillä, jos ei, sama, on siis paljon yhteistä.

Välimerkit Merkitse historia

Välimerkkijärjestelmä juontaa juurensa 2.-1. vuosisatojen eKr. Puhumme indoeurooppalaisen ryhmän kielistä. Tämä oli Aleksandrian kieliopin aikakausi, joka liittyy tunnetuihin antiikin Kreikan persoonallisuuksiin. Niistä voidaan erottaa Bysantin aristofaanit, Traakian Dionysius, Aristarchus ja muut. Heitä kunnioitettiin filologeina, kielioppilaina, heillä oli laaja tuntemus filosofiasta ja muista tieteistä.

Välimerkit puuttuivat pitkään kirjallisesti. Sitten ilmestyi alkeishahmoja, joilla ei ollut mitään tekemistä modernin välimerkkijärjestelmän kanssa. Uskotaan, että hän sai modernin ilmeen lähempänä 1500-luvun loppua. Näin tapahtui painotekniikan kehittämisessä tunnetun italialaisen kustantajan Alda Manucius the Youngerin vaikutuksesta (Alda-kustantamo on toiminut noin 100 vuotta).

On syytä huomata, että koko Manutiuksen (tai Manucion) perhe harjoitti kustantamista. Ald tuli kuuluisaksi kaikkialla maailmassa ottamalla käyttöön välimerkkijärjestelmän standardin, jota vastaavasti käytettiin kirjoissa. Euroopalla oli vakava kulttuurinen vaikutus, kirjoja jaettiin ympäri maailmaa.Tästä syystä muut maat päättivät lainata yhtenäisiä välimerkkejä ja käyttää niitä kirjoittamisessaan. Tällä hetkellä on kuitenkin edelleen kieliä, joilla käytetään toista välimerkkiä.

Välimerkkierot eri kielillä

Ensimmäinen mainitsemisen arvoinen asia on kansat ja kielet, joissa välimerkit muuttuvat vain osittain. Esimerkiksi Kreikassa he käyttävät yleisesti hyväksyttyä välimerkkijärjestelmää yhtä merkkiä lukuun ottamatta - ”; ". Alkuperäisessä muodossa se näyttää melkein samalta kuin puolipiste, mutta pilkulla on vähemmän pyöristetty muoto. Kreikan kielellä tällainen symboli tarkoittaa kysymystä. Järjestelmässä on myös puolipisteen analogia, mutta sitä edustaa pisteen symboli, joka sijaitsee rivin keskellä.

Välimerkit armenian kielellä

Armenian kielellä välimerkkien avulla tilanne on monimutkaisempi. On tavallinen pilkku, samoin kuin symboli "̀", jota kutsutaan "mutta". Sitä käytetään tauon osoittamiseen, jonka tulisi olla pidempi kuin tavallisen pilkun jälkeen. Tavallista pistettä käytetään kaksoispisteenä, ja ”:” -merkki toimii päinvastoin pisteenä ja sijoitetaan lauseen loppuun.

Armenian kielen intonaatio ilmaistaan ​​kolmella merkillä: kysely “՞”, huutomerkki “” ja aksentti “՛”. On syytä huomata, että intonaation merkit eivät ole lauseen lopussa, vaan sanan sisällä, johon sinun on kiinnitettävä huomiota. On myös muita merkkejä, jotka kirjoittavat sanojen keskelle. Esimerkiksi tavuviiva “-”, apostrofi “՚” ilmaisevat yhden äänen, otsikko “՟” sanojen lyhennys ja “-” - toinen tavuviiva, joka merkitsee tavuja ja kuljettaa sanoja.

Välimerkit espanjan kielellä

Espanjaksi kaksi merkkiä eroavat kaikkein tavallisimmista välimerkkeistä: kysely ja huutomerkki. Ensinnäkin, ne molemmat on kirjoitettu ylösalaisin - “¿” ja “¡”. Nämä merkit sijoitetaan myös ennen lauseen alkua, ja lopussa käytetään kysymystä ja huutomerkkiä tavanomaisessa muodossa. Kahta merkkiä voidaan käyttää yhdessä “¡¿”, sitten “?! ".

Mielenkiintoinen fakta: On harvinainen merkki “‽”, jota kutsutaan interrobang (epäselvä). Martin Specter keksi sen vuonna 1962 englanniksi - retorisen kysymyksen nimeämiseksi. Mutta useimmilla kielillä he mieluummin käyttävät yhdistelmää “?! ".

Välimerkit arabiaksi

Arabia sisältää enemmän tai vähemmän samanlaista kuin eurooppalainen välimerkki, mutta siinä on joitain muutoksia. Ne johtuu siitä, että he kirjoittavat tällä kielellä vastakkaiseen suuntaan - oikealta vasemmalle. Esimerkiksi, " ? "- kysymysmerkki ja" ؛ "puolipiste. Kirjoittamiseen ei ole tiukkoja sääntöjä, koska arabialaisilla välimerkeillä ei ole standardia. Välimerkit ovat samankaltaisia ​​kuin venäjä ja muut kielet.

Heprealainen

Hepreaksi he kirjoittavat kuitenkin myös oikealta vasemmalle, mutta välimerkit eivät ole saaneet muutoksia. Mutta ongelmana on, että tällä kielellä sellaisenaan ei ole selkeitä sääntöjä. Monet juutalaiset sijoittavat välimerkit harkintansa mukaan. Muiden kielten, etenkin englannin, vaikutus vaikuttaa myös.

Kiinalaiset välimerkit

Kiinan kielellä on eurooppalaisia ​​välimerkkejä, mutta niihin on tehty muutoksia.Esimerkiksi kaikki merkit on sijoitettu samalle etäisyydelle toisistaan, ja välimerkit vievät yhtä paljon tilaa kuin hieroglifit. Piste näyttää "̥", ja ilmaisemaan ellipsiä kiinalaiset laittivat kuusi tavallista pistettä ".......". Pudotus on tavallinen pilkku. Jälkimmäinen asetetaan lauseeseen, jossa luetellaan homogeeniset jäsenet. Kiinan kielellä käytetään lyhyitä ja kaksoisviivoja “––” samoin kuin jakavaa pistettä viivan keskellä. Usein kirjoitetaan jakamaan ulkomaalaisen nimi.

Samanlainen välimerkkijärjestelmä eri kielillä selitetään sen alkuperällä. Aktiivisesti käyttää nykyaikaisia ​​välimerkkejä alkoi XV luvun lopulla. Italiassa typografia on saanut suosiota. Tämä tapahtui erityisesti kuuluisan kustantamon Aldan ansiosta. Kustantajan perustajan pojanpojan Ald Manutius Nuoremman ehdotti standardoitua välimerkkijärjestelmää. Muut kansat alkoivat lainata välimerkkejä, joten useimmilla kielillä ne ovat samankaltaisia.